|
Alkuvuonna elettiin huolestuneita aikoja STEA-avusteisissa järjestöissä. Joulukuussa saadulle STEA:n avustusehdotukselle olisi pitänyt saada vahvistus ministeriltä avustuspäätöksen muodossa tammi-helmikuun vaihteessa, mutta päätöstä ei kuulunut. Tiedotus ontui ja päätöksen päivämäärä siirtyi viikko kerrallaan eteenpäin. Avustuspäätöksen viivästymisen syitä ei kerrottu ja huhut sekä huoli järjestökentällä alkoivat levitä. Teettämämme kyselyn perusteella jopa 40% Pirkanmaalla toimivista STEA-avusteisista järjestöistä oli joutunut tai joutumassa taloudellisiin vaikeuksiin jo helmikuun aikana.
Lopulta sosiaali- ja terveysministerin avustuspäätökset saatiin 22.2. Ne otettiin vastaan ristiriitaisissa tunnelmissa. STM:n muistion mukaan yhden avustuksensaajan, eli Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn, avustusehdotusta korjattiin +1,5 miljoonalla ja sama määrä avustuksia leikattiin yhteensä 287 järjestöltä. Merkittävä osa leikkauksista kohdistui järjestöihin, jotka tekevät työtä suoraan apua ja tukea tarvitsevien kanssa, ruohonjuuritasolla. Leikatut summat voivat näyttää pieniltä, mutta resurssien muutenkin ollessa tiukilla, niillä on vaikutusta käytännön työhön. Esimerkiksi yhdeltä järjestöltä oli leikattu summa, jolla rahoittaisi koko maan alueellisten vertaistukiryhmien toiminnan kulut. Leikkausten kohdistumisen syistä ei ole tiedotettu avoimesti, mutta ministeriöltä pyydetyn tiedon mukaan vähennykset olisivat kohdistuneet järjestöihin, jotka olivat avustusehdotuksen mukaan saamassa suuremman korotuksen kuin 5 % indeksikorotuksen. STM:n avustuspäätökseen liittyvästä muistiosta nousi esiin monia pohdituttanut yksityiskohta. Avustustaso näyttäisi muistion mukaan olevan ensi vuonna dramaattisesti tätä vuotta pienempi (n. 87 miljoonaa), eikä muistiossa näy hanke- ja investointiavustuksille ohjeellista avustussummaa. Satakunnan Kansassa STM:n edustaja kuitenkin kertoo, että ensi vuonna jaettava avustus on noin 25 miljoonaa tätä vuotta pienempi. Tämän perusteella voisi tulkita, että hanke- ja investointiavustuksille olisi varattu määrärahoja myös ensi vuodelle. Valtionavustusten tulevaisuudesta tarvitaan laajaa keskustelua Alkuvuoden sekavalle tilanteelle saatiin yksi näkökulma, kun SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas kertoi ”suuresta avustusseikkailusta”, joka vaikutti koko sote-järjestökenttään. Kirjoituksen perusteella STEA:n avustusehdotus, joka olisi leikannut 60% järjestön avustuksista, oli tullut SOSTElle yllätyksenä. On selvää, ettei minkään avustuksensaajan tulisi joutua tilanteeseen, jossa vasta avustusehdotuksen tultua selviää, että toiminta jouduttaisiin ajamaan nopealla aikataululla merkittäviltä osin alas. Alkuvuoden tilanteen kuvaaminen ”suureksi seikkailuksi” tuntuu kuitenkin aliarvioinnilta, koska tilanne oli aidosti kriisiytymässä merkittävässä osassa järjestöjä. Kiukas nostaa kirjoituksessaan esiin muutamia näkökulmia, joista on mielestäni tarpeen käydä laajaa yhteiskunnallista keskustelua erityisesti järjestökentällä. Hänen mukaansa olisi järkevää siirtyä kohti isompia avustuskokonaisuuksia ja vahvistaa yleisavustuksia. Suhtaudun tähän näkemykseen erittäin kriittisesti. Maakunnissa, joissa työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa ja ihmisten rinnalla, vain harva saa STEA:n yleisavustuksia. Täällä järjestöt toimivat pääosin STEA:n kohdennetuilla toiminta-avustuksilla ja hankeavustuksilla. Jos tulevaisuuden näkymä on se, että yleisavustuksia ja suuria avustuskokonaisuuksia vahvistetaan, se voi tarkoittaa valtakunnallisen toiminnan ja liittojen vahvistumista alueellisen ja paikallisen työn kustannuksella. SOSTEn pääsihteeri myös kirjoittaa, että parlamentarismille olisi vieras ajatus, että päätösten olisi oltava aina alkuperäisten esitysten mukaisia. Toki on näinkin. Tämä pitää kuitenkin sisällään riskin: järjestötyön jatkuvuus ja avun tarjoaminen tietyille kohderyhmille jäisi alisteiseksi neljän vuoden välein vaihtuville poliittisille voimasuhteille. Tällöin myös äänensä kuuluvimmaksi saisivat he, joilla on paras lobbausvoima. Nyt jos koskaan on aika yhteiselle vaikuttamistyölle Avustuspäätösten venyminen tarkoitti järjestöissä vakavaa huolta järjestöjen työn, eli ihmisille annettavan tuen ja avun jatkuvuudesta. Se oli jälleen myös muistutus siitä, miten nopeasti muuttuva järjestötyön toimintaympäristö on ja kuinka paljon työtä tehdään sen eteen, että järjestötyön merkitys ymmärrettäisiin jokaisella päätöksenteon tasolla. Moni järjestöjohtaja totesi ääneen, että voimat ovat vähissä tähän jatkuvaan taisteluun. Järjestöavustusten tulevaisuuden ylle kertyy synkkiä pilviä monesta suunnasta ja siksi on pidettävä ääntä. Artteli vaikuttaa pirkanmaalaisen järjestökentän puolesta sekä paikallisesti, alueellisesti että valtakunnallisesti. Emme rajaa vaikuttamistyötämme vain jäsenjärjestöihimme ja tarvitsemme mukaamme kaikki Pirkanmaan järjestötoimijat. Valtakunnallisesti teemme vaikuttamistyötä Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan kautta. Kutsummekin tänä keväänä STEA-avustusta saavat järjestöt miettimään, miten voisimme yhdessä vaikuttaa hallitusohjelmaan kirjattuihin valtionavustusleikkauksiin. Tänäkin vuonna jatkamme vaikuttamistyötämme kuntien ja hyvinvointialueen järjestöavustusten jatkuvuuden puolesta. Olethan mukana? Nina Lindberg Toiminnanjohtaja Artteli-kumppanuusyhdistys ry Kommentit on suljettu.
|
|
|