|
Yhdistysten ja järjestöjen avustukset sekä toimintaedellytykset puhututtavat Pirkanmaalla sote-uudistuksen valmistelussa, poliittisessa päätöksenteossa ja järjestökentällä. Tällä viestillä haluamme tuoda esiin Pirkanmaalla toimivien yhdistysten ja järjestöjen näkökulmia tulevaisuuden toimintaedellytyksiin. Jatkossa kirjoituksessa käytetään sanaa järjestöt, jolla viitataan yhdistyksiin, järjestöihin, säätiöihin ja seuroihin.
Pirkanmaalla valmistellaan osaa järjestöavustuksista siirrettäväksi hyvinvointialueen vastuulle osan jäädessä jatkossakin kuntien vastuulle. Avustuskokonaisuus ei ole ratkaisultaan helppo ja siihen liittyy riskejä, jotka poliittisessa päätöksenteossa on tärkeä tunnistaa ja ehkäistä. Avustustoiminnan lisäksi tulevan hyvinvointialueen tulisi varmistaa, että kolmannen sektorin palveluntuotanto voi säilyä elinkelpoisena. Järjestöillä on moninainen rooli osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ja ongelmien ennaltaehkäisyä. Lisäksi ne kannattelevat ihmisiä korjaavien ja raskaampien julkisten palvelujen rinnalla ja ovat vahvasti muun palvelujärjestelmän tukena. Avustustoiminnan uudistamisen vaikutukset heijastuvat laajasti Pirkanmaan kansalaistoiminnan kenttään, yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen. Avustustoiminnan koordinointi ja kriteeristö Avustuskokonaisuuden kannalta avustustoiminnan koordinointi ja avustuskriteeristön avoimuus ovat mielestämme ratkaisevassa asemassa kokonaisuuden osalta. Avustustoiminnan koordinointi esimerkiksi Pirkanmaalle perustettavan avustuskeskuksen kautta mahdollistaisi avustustoimintaan liittyvän yhteistyön kuntien ja hyvinvointialueen välillä. Avustuskeskus kokoaisi yhteen avustusvalmistelusta vastaavat kunta- ja hyvinvointialueen työntekijät, joiden tehtävänä olisi varmistaa tasapuolisuus ja se, ettei avustustoimintaan tule katkoksia. Avustusten haku myös selkeytyisi, kun järjestöt voisivat hakea avustusta “yhdeltä luukulta”. Avustustoiminnan kriteeristöissä tulisi huomioida niiden avoimuus, läpinäkyvyys ja selkeys. Kriteerit voisivat lisäksi kannustaa järjestöjä tekemään entistä enemmän yhteistyötä ja kehittämään toimintaansa. Avustuskeskuksen kautta hakuaikataulut ja mahdollisesti myös hakulomakkeet voisivat olla yhdenmukaisia Pirkanmaan kunnissa ja hyvinvointialueella. Avustusten kohdistuminen Avustusten tulisi kohdistua avustettavaan toimintaan. Esimerkiksi yksittäinen järjestö voi ylläpitää kaikille avointa kohtaamispaikkaa, tarjota osaa toiminnastaan vain yhden kunnan asukkaille, mutta järjestää vertaistukiryhmiä koko Pirkanmaan alueella. Avustusten kohdistuessa toimintaan, järjestö voi hakea avustusta sekä kunnasta että hyvinvointialueelta, mutta eri toimintoihin. Avustuskriteeristön tulisi huomioida myös järjestötoiminnan alueellisuus ja paikallisuus. Osa järjestöistä saattaa toimia vain yhdessä kunnassa, osa seutukunnallisesti ja osa koko hyvinvointialueella. Onkin tärkeää, että alueellinen yhdenvertaisuus näkyy avustuskriteeristöissä asukkaiden tarpeiden näkökulmasta: on tunnistettava, että tietyillä alueilla korostuu tietynlaiset tarpeet, joihin järjestötoiminta alueellaan vastaa. Jatkossakin maakunnallisten ja seutukunnallisten järjestöjen lisäksi Pirkanmaalla toimii paikallisia järjestöjä, jotka tekevät vaikuttavaa työtä ja tarvitsevat tukea toimintaansa. Mikäli hyvinvointialue avustaa vain koko Pirkanmaan alueella toimivia järjestöjä, on paikallisesti toimivien järjestöjen rahoitus turvattava kunnan puolelta, vaikka niiden toiminta kytkeytyisikin hyvinvointialueen vastuulla oleviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Avustusten jaossa tulisi siis varmistaa, että myös pienemmillä järjestöillä on toimintaedellytykset jatkossa eri puolilla Pirkanmaata. Nykyisten järjestöjen lisäksi myös uusilla järjestöillä tulee olla mahdollisuus päästä avustusten piiriin. Palveluntuottajajärjestöjen asema huomioon Kolmannella sektorilla toimii useita järjestöjä, joilla on avustustoiminnan lisäksi myös palveluntuotantoa. Järjestöjen palvelutuotannon keskiössä ovat laatu ja saavutettavuus. Päätöksenteossa tulisi varmistaa, että nykyisin käytössä oleva monituottajamalli säilytetään. Tämä mahdollistaisi järjestöjen palvelutuotannon säilymisen sekä asiakkaiden paremmat valintamahdollisuudet. Pirkanmaan alueella toimivilla palveluntuottajajärjestöillä on paikallistuntemusta, osaamista ja halua kehittää palveluita asiakkaiden kanssa yhteistyössä ja lisäksi verkostoja ja yksilöllisiä sekä moninaisia palveluita. Palvelutuotannon näkökulmasta on tärkeää, että laatukriteerit ovat alueella yhtenäiset ja hinnoittelu läpinäkyvää. Lisäksi kolmas sektori tulisi ottaa mukaan laatukriteerien sekä valvonnan kehittämiseen ja suunnitteluun. Lisätietoa kannanotosta: Nina Lindberg Toiminnanjohtaja Artteli-kumppanuusyhdistys ry 050 308 5639 [email protected] Kati Multanen Puheenjohtaja Pirkanmaan järjestöjen sote-ryhmä 0400 723 661 [email protected] Ylläoleva kannanotto on lähetetty Pirkanmaan aluevaltuustolle ja Tampereen kaupunginhallitukselle & pormestaristolle sekä Pirkanmaan puolueiden piiritoimistoille Kommentit on suljettu.
|
|
|