Kannanotto: Järjestöavustusten leikkaamisella olisi välittömät vaikutukset haavoittuvimmassa asemassa oleviin

Järjestöjen valtionavustukset ovat puhututtaneet parhaillaan käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa. Olemme saaneet tietoomme, että neuvotteluissa suhtaudutaan kriittisesti erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin.

Järjestöt tekevät paljon sellaista työtä, jota kukaan muu ei yhteiskunnassamme hoida. Avustusten leikkaaminen vaikuttaisi välittömästi kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten elämään. Monet pitkäaikaissairaille, tukea tarvitseville lapsille ja nuorille, päihde- ja mielenterveysongelmaisille, vammaisille, ikäihmisille, kriisitilanteen kohdanneille, sairastuneiden omaisille ja pitkäaikaistyöttömille tarjotut tukimuodot loppuisivat välittömästi tai niitä pitäisi supistaa niin merkittävästi, että tämä kuormittaisi välittömästi mm. juuri käynnistyneiden hyvinvointialueiden palveluita.

Järjestöjen toiminta on voittoa tavoittelematonta ja lähtee eettisestä arvopohjasta. Pirkanmaalla toimii arviolta tuhat pientä ja suurempaa sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhdistystä. Niissä toimii ammattilaisten rinnalla kymmeniä tuhansia vapaaehtoisia tuottamassa yhteistä hyvinvointia.  

Suuri osa järjestöjen tarjoamasta tuesta on ennaltaehkäisevää, ja parhaimmillaan sitä tehdään kuntien, hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyönä. Tuen piiriin pääsee matalalla kynnyksellä ja tarvittaessa anonyymisti. Jos sosiaalisten ongelmien tai sairauksien kärjistymistä ehkäisevät toiminnot ajetaan alas, joutuu yhä useampi ihminen julkisen sektorin korjaavien toimien piiriin. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli ihmisten osallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin sekä turvallisuuden takaajina sote-uudistuksen jälkeisessä Suomessa on siis mahdollistettava. 

Järjestöjen tarjoaman tuen ja avun tarve ei ole vähentynyt. Viime vuosien kriisit ja parhaillaan kansalaisten elämää kuormittava hintatason nousu ovat merkinneet monille ihmisille yksinäisyyttä, entistä vakavampaa syrjäytymistä, kasvaneita mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä vaikeuksia päästä hoidon ja avun piiriin. Samalla omaisten hoivavastuu sairastuneista läheisistään on kasvanut.

Järjestöavustusten leikkaaminen olisi huonoa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, mutta myös huonoa talouspolitiikkaa. Ennaltaehkäisy on aina inhimillisempää ja halvempaa kuin ongelmien korjaaminen.

Viime vuonna parlamentaarinen seurantaryhmä yhdessä valtiosihteereistä koostuneen hankeryhmän kanssa pääsi sopuun Veikkaustuottojen vuosien 2024–2026 rahoitustasosta. Toivomme että tätä sopua kunnioitetaan.

Jos järjestötoimintaan kohdistetaan parlamentaarisen sovun ulkopuolisia leikkaustoimia, kuka ottaa kopin julkisten palveluiden turvaverkon läpi pudonneista ihmisistä, joita me emme leikkausten jälkeen järjestöissä pysty tavoittamaan? Pelkästään vapaaehtoisvoimin se ei onnistu. 

Tampereella 19.5.2023  
   
Nina Lindberg 
Toiminnanjohtaja 
Artteli-kumppanuusyhdistys ry  
 
Kimmo Kumlander  
Hallituksen puheenjohtaja  
Artteli-kumppanuusyhdistys ry